Vieheet, jotka ovat ansainneet paikkansa rasiassa
Lusikoita, vaappuja, lippoja, jigejä, pilkkejä ja pari perhoa, jotka ovat nostaneet kalaa Pohjoismaiden vesistä vuosikymmeniä. Jokaisesta kerrotaan, mille kalalle se on, miksi se toimii ja miten sitä kannattaa kalastaa. Kirjasto ei lupaa saalista, mutta näillä on hyvät paperit.
Rapala Original Floating
Vaappu · Suomi · vuodesta 1936
Lauri Rapalan balsavaappu, jonka uinti matkii haavoittunutta kalaa.
Kaikkien vaappujen isä. Veistetty ensin korkista ja balsasta Päijänteen rannalla, ja siitä se levisi koko maailmaan. Yhä yksi myydyimmistä vieheistä, ja yhä se ui niin kuin pitää.
Hidas, tasainen kelaus ja pieniä nykäyksiä. Koossa 7–9 cm ahvenelle ja taimenelle, 11–13 cm hauelle. Kelluva malli pysähtyy ja nousee: anna sen levätä kiven takana.
Nils Master Invincible
Vaappu · Suomi · noin vuodesta 1975
Käsin viimeistelty uisteluvaappu Kuusankoskelta, kuuluisa leveästä ja varmasta uinnista.
Suomalaisen uistelun peruskivi. Kun joku sanoo ”se vanha Nilsu toimii aina”, hän tarkoittaa tätä. Uppoava ja kelluva malli, ja värikartta, josta jokaisella uistelijalla on suosikkinsa.
Uistele 2–4 km/h, 15–30 m vapaa siimaa. Uppoava 12 cm kuhalle syvänteen reunaan, kelluva 15–18 cm hauelle kaislikon viereen.
Kuusamon Uistin Räsänen
Lusikka · Suomi · noin vuodesta 1967
Pitkä, kapea lusikka, joka lentää pitkälle ja uipi vakaasti virrassa.
Meritaimenen ja lohen heittoklassikko. Räsänen on rantakalastajan lusikka: se lentää syysmyrskyssä vastatuuleen ja pysyy pohjan yläpuolella koskessa. Monella se on ensimmäinen taimenviehe ja viimeinen, josta luopuisi.
Heitä alavirtaan 45 astetta, anna upota pari sekuntia ja kelaa juuri sen verran, että lusikka lepattaa. Merellä 20–28 g, koskessa 10–15 g.
Valmistajan sivu: Kuusamon Uistin
Kuusamon Uistin Professor
Lusikka · Suomi · noin vuodesta 1967
Leveä, hitaasti keinuva lusikka, Kuusamon tunnetuin.
Kuusamon Uistimen lippulaiva vuosikymmenten ajan. Punakeltainen Professori on suomalaisen haukikalastuksen kuva: sitä on jokaisen mökin vieherasiassa, usein isän tai isoisän jäljiltä.
Kelaa hitaasti ja anna pudota välillä. Hauelle 18–26 g keväällä matalaan, syksyllä syvemmälle. Taimenelle pienemmät koot virtaan.
Valmistajan sivu: Kuusamon Uistin
Abu Garcia Toby
Lusikka · Ruotsi · vuodesta 1956
Ruotsalainen kalanmuotoinen lusikka, maailman tunnetuin lohilusikka.
Svängstasta Mörrumin lohijoelle ja sieltä kaikkialle. Toby on kiistaton klassikko, joka on nostanut lohia Tenolta Tornionjoelle yli 60 vuotta. Kuparinen Toby on yhä monen lohenkalastajan luottoviehe.
Isoissa joissa 20–40 g, anna lusikan uida kaarella virran poikki ja pidä siima kireänä. Pienet 7–12 g koot meritaimenelle ja purotaimenelle.
Abu Garcia Atom
Lusikka · Ruotsi · noin vuodesta 1950
Painava, leveälapainen haukilusikka Ruotsista.
Ruotsalaisen haukikalastuksen vanha koulu. Atom heiluu rauhallisesti ja lähettää vedessä paineaallon, jonka hauki tuntee kyljellään. Pohjoismaiden haukivesillä se on kulkenut veneissä 1950-luvulta asti.
Kelaa hitaasti kaislikon reunaa ja pysäytä välillä: isku tulee usein pudotuksessa. 20–30 g riittää lähes aina.
Bete Lotto
Lippa · Ruotsi · noin vuodesta 1960
Ruotsalainen lippa, jonka poimutettu lapa pyörii hitaallakin kelauksella.
Ruotsin järvillä Lotto on sama kuin Kuusamon Lippa Suomessa: jokaisella on se. Poimutettu lapa lähtee pyörimään heti ja sykkii voimakkaasti, ja siihen ahven ja hauki vastaavat.
Tasainen kelaus riittää, lapa pyörii itsestään. 6–9 g ahvenelle ja taimenelle, 15 g hauelle syvemmältä.
Mepps Aglia
Lippa · Ranska · vuodesta 1938
Maailman tunnetuin lippa: pyörivä lapa ja punainen villatupsu.
Ranskalainen keksintö, josta tuli Pohjoismaiden purojen ja koskien vakioviehe. Aglia pyörii heti kun se osuu veteen, ja se on opettanut useamman sukupolven kalastamaan virtaa.
Heitä ylävirtaan ja kelaa hieman virtaa nopeammin, niin lapa pyörii. Koot 1–2 purolle, 3 koskelle ja ahvenelle.
Blue Fox Vibrax
Lippa · Suomi · noin vuodesta 1980
Lippa, jonka messinkirunko värisee ja soi vedessä.
Vibraxin salaisuus on runko, joka kolisee lapaa vasten: kala kuulee sen ennen kuin näkee. Rapalan perheeseen kuuluva Vibrax on taimenjokien ja lohikoskien kiistaton klassikko Pohjoismaissa.
Pidä lippa pyörimässä koko ajan, mutta kelaa niin hitaasti kuin uskallat. Koko 2–3 taimenelle, 4–6 lohelle.
Kuusamon Uistin Lippa
Lippa · Suomi · noin vuodesta 1970
Kotimainen perinnelippa, suomalaisen ahvenkesän ääni.
Mökkilaiturin viehe numero yksi. Kuusamon Lippa on yksinkertainen ja edullinen, ja juuri siksi sillä on opetettu lapsia kalaan yhtä kauan kuin sitä on tehty.
Heitä laiturilta kaislikon reunaan ja kelaa tasaisesti. Ahvenparven löydyttyä pysy paikalla: samasta kohdasta tulee monta.
Valmistajan sivu: Kuusamon Uistin
Rapala Jigging Rap
Pilkki · Suomi · noin vuodesta 1965
Tasapainopilkki, joka kiertää laajan kaaren joka nykäisyllä.
Suomalaisen pilkkimisen vientituote. Jigging Rap ui nykäisyn jälkeen kauas sivulle ja palaa, ja juuri tuo liike saa kuhan ja ahvenen tulemaan kaukaa. Avovedellä sitä nykitään pystysuoraan veneestä.
Nosta reilusti, laske löysällä siimalla ja odota 3–5 sekuntia. Isku tulee pysähdyksessä. 5 cm ahvenelle, 7–9 cm kuhalle.
Kuusamon Uistin Tasapaino
Pilkki · Suomi · noin vuodesta 1970
Kuusamon tasapainopilkki, talvisen ahvenen klassikko.
Jos Suomessa on yksi pilkki, jonka jokainen tunnistaa, se on Kuusamon Tasapaino. Vaihdettavat värit ja koot, ja hintaan nähden ylivoimainen laatu: siksi se on yhä pilkkikilpailujen kalusto.
Pieni, nopea nykäys ja pitkä tauko. Kokeile punaisen ja hopean vaihtoa, kun kala seuraa muttei ota.
Valmistajan sivu: Kuusamon Uistin
Lunker City Fin-S Fish
Jigi · Yhdysvallat · noin vuodesta 1990
Kapea, haarapyrstöinen jigi, jonka suomalaiset ottivat kuhan omakseen.
Amerikkalainen bassiviehe, josta tuli suomalaisen kuhajigauksen standardi. Fin-S ei lepata vaan liukuu, ja juuri hillitty liike toimii kylmässä vedessä. Monen kuhakalastajan rasiassa on enemmän Fin-S-väriä kuin mitään muuta.
Jigipää 10–20 g syvyyden mukaan. Nosta kahdella nykäyksellä, laske löysällä siimalla ja tunnustele: kuha ottaa pudotuksessa.
Storm WildEye Swim Shad
Jigi · Yhdysvallat · noin vuodesta 1999
Valmiiksi koukutettu pehmojigi, joka ui itsestään kuin kala.
Pehmojigi, joka toi ”heitä ja kelaa” -kalastuksen jigeihin. Rapalan omistaman Stormin WildEye on ollut Suomen ja Ruotsin haukivesillä kahdenkymmenen vuoden ajan se jigi, jonka aloittelijakin saa uimaan.
Tasainen kelaus riittää. 10–13 cm hauelle kesällä, pienemmät kuhalle. Pysäytä hetkeksi ja anna pyrstön pudota.
Zalt Zalt
Jerkki · Ruotsi · noin vuodesta 1985
Ruotsalainen jerkkimäinen vaappu, jonka uinti on leveä ja arvaamaton.
Zaltista alkoi se, mitä nykyään kutsutaan jerkkikalastukseksi Pohjoismaissa. Hidas sivuttainen liuku ja kirkkaat värit, ja saaristohaukien ottihalu, jota muut vieheet eivät herätä.
Vedä kärjellä, pysähdy, kelaa löysät. Vaappu liukuu vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Käytä 80–100 lb:n fluorocarbon- tai teräsperuketta.
Strike Pro (CWC) Buster Jerk
Jerkki · Ruotsi · noin vuodesta 2003
Nykyajan haukijerkki: iso, hidas ja painava.
Ruotsalaisen CWC:n Buster Jerk on 2000-luvun haukilegenda. Se liukuu hitaasti, pysyy syvyydessä ja on nostanut metrisiä haukia Ruotsin saaristosta Suomenlahdelle. Uudempi klassikko, mutta klassikko silti.
Lyhyet, napakat vedot ja pitkä tauko. Syksyllä hitaasti syvälle, 15 cm malli. Vahva vapa (jerkkivapa 60–120 g) ja hyötykela.
Rapala Husky Jerk
Vaappu · Suomi · vuodesta 1996
Suspending-vaappu, joka jää paikalleen kun kelaus pysähtyy.
Husky Jerk opetti pohjoismaiset kalastajat pysähdyksen voimaan: viehe jää kuhan nokan eteen ja odottaa. Kylmän veden kuhalle ja kevään hauelle se on yhä monen ykkösvalinta.
Kaksi nykäystä, pitkä tauko. Mitä kylmempi vesi, sitä pidempi tauko. 10 cm kuhalle, 12–14 cm hauelle.
Rapala X-Rap
Vaappu · Suomi · vuodesta 2004
Nykäyksiin reagoiva, hohtava vaappu, toutaimen ja saaristohauen suosikki.
Rapalan 2000-luvun menestys. X-Rap singahtaa sivulle jokaisella nykäisyllä, ja juuri tuo liike saa toutaimen ryöstämään pinnasta Kymijoella ja Vantaanjoella. Myös meritaimenen rannoilla sitä näkee enemmän kuin mitään muuta vaappua.
Nopeat nykäykset ja lyhyet tauot toutaimelle, rauhallisempi rytmi hauelle. Koko 8–10 cm.
suomalainen perinne Nalle Puh
Perho · Suomi · noin vuodesta 1990
Suomalainen kuivaperho, poronkarvasta ja hirvenkarvasta sidottu paksu pintaperho.
Kuusamon ja Lapin koskien oma perho. Nalle Puh kelluu kuin korkki vaikka kuohuissa, ja harjus nousee siihen koko kesän, vaikkei mikään oikea hyönteinen näytä siltä. Siksi sitä rakastetaan.
Koukku 10–14. Heitä virtapaikan reunaan ja anna ajelehtia ilman vetoa. Kun se uppoaa, rasvaa ja jatka.
Don Gapen Muddler Minnow
Perho · Yhdysvallat · vuodesta 1937
Hirvenkarvapäinen streamer, joka toimii pinnassa ja pinnan alla.
Amerikasta tullut perho, josta tuli pohjoismaisten taimenkoskien iltaklassikko. Muddleria vedetään pinnassa hämärässä niin, että se tekee vanaa, ja isot taimenet nousevat siihen äänekkäästi.
Illan hämärässä heitä poikkivirtaan ja vedä nykien pintaa pitkin. Päivällä uppoavalla siimalla syvemmältä.
Rapala Shad Rap
Vaappu · Suomi · vuodesta 1982
Korkearunkoinen, tiheästi värisevä vaappu, kuhauistelun perusviehe.
Shad Rap oli 1980-luvulla niin haluttu, että Yhdysvalloissa sitä vuokrattiin kaupoista. Suomessa siitä tuli kuhauistelijan vakioviehe: tiheä värinä kantaa syvälle ja kuha löytää sen sameassakin vedessä.
Uistele 7 cm 2,5–3 km/h kesäöinä 3–6 metrin syvyydessä. Heitettäessä kelaa hitaasti ja anna lapa koskettaa pohjaa välillä.
Kuusamon Uistin Lätkä
Lusikka · Suomi · noin vuodesta 1980
Kevyt, leveä lusikka, joka pyörähtelee hitaasti matalassa.
Kevään ja alkukesän matalan veden lusikka. Lätkä uppoaa hitaasti ja heiluu leveästi, ja hauki ottaa sen kaislikon sisästä, kun muut vieheet tarttuvat kasveihin.
Kelaa juuri niin hitaasti, että lusikka pysyy pinnan alla. Yksihaarainen koukku vähentää kasveja.
Valmistajan sivu: Kuusamon Uistin
Westin ShadTeez
Jigi · Ruotsi · noin vuodesta 2012
Ruotsalainen lapapyrstöjigi, nykyajan hauki- ja kuhavesien vakio.
Uusin tämän listan klassikoista, mutta vieherasioiden tilastoissa jo omaa luokkaansa. ShadTeez ui hitaallakin kelauksella ja kestää hauen hampaat paremmin kuin useimmat. Ruotsalaisten saaristokalastajien lahja koko Pohjolalle.
12–16 cm hauelle 15–30 g jigipäällä, 9 cm kuhalle. Kelaa tasaisesti ja pysäytä kaislikon reunassa.
Vieheiden visa
8 kysymystä kirjaston vieheistä. Ei kirjautumista, ei pisteitä talteen – paitsi jos kopioit tuloksesi kaverille.